Fyysiset mallit (Kaava-JSON ja Postgre) on siirretty Asema- ja yleiskaavojen tietomallit -kehitysprojektin alle
Kaavatietomallit
Kaavoituksessa luotavaa maankäytön ja rakentamisen suunnitelma- ja ohjaustietoa tarvitaan sekä monissa muissa rakennetun ympäristön suunnittelun ja toteutuksen piiriin kuuluvissa prosesseissa että muissa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän prosesseissa. Kaavatiedon saattaminen kattavasti yhtenäiseen tietoaineistomuotoon mahdollistaa tämän kansallisesti merkittävän kaavatietovarannon hyödyntämisen monipuolisesti ja tehokkaasti.
Kaavatietomallit-sivusto on kehittyvä ja täydentyvä kokonaisuus, jota kehitetään ympäristöministeriön Ryhti-hankkeen ja edelleen tietomallimuotoisen kaavatiedon soveltamiskokemusten ja kehitystarpeiden myötä. Sivuston kuvaamien tietomallien ja soveltamisohjeiden avulla eri kaavatasojen kaavatietoa voidaan tuottaa kansallisesti yhdenmukaisina konetulkittavina paikkatietoaineistoina. Sivusto sisältää tällä hetkellä Kaavatietomallin soveltamisprofiilit asema- ja yleiskaava-aineistoille.
Kaavatiedon sisältö on perinteisesti kuvattu sen graafisen esitystavan, kaavakartan ja sen sisältämien vakioitujen merkintätapojen, avulla. Tietomalli, joka perustuisi vain kaavakartan ja sen merkintöjen kuvaamiseen koneluettavasti, ei täyttäisi niitä tiedon monipuoliseen analysointiin ja muihin tietoaineistoihin yhdistämiseen liittyviä vaatimuksia, joita kaavatietoon tulevaisuudessa kohdistuu. Kaavatietomallien kehitystyön tavoitteena on määritellä kansallisesti yhteiset
- kaavaprosessin keskeiset käsitteet ja niiden keskenäiset yhteydet,
- loogiset tietomallit kaavaprosesseissa syntyville, yhteiskäyttöisille tietosisällöille ja
- fyysiset tietomallit, jotka varmistavat loogisten tietomallien mukaisen kaavatiedon teknisen yhteentoimivuuden tiedonvaihdossa eri järjestelmien välillä.
Kaavatietomallissa on pyritty irti ajatuksesta että olisi olemassa yksi oikea kaavatiedon esittämistapa tai visualisointi, ja sen sijaan pyritty kuvaamaan kaavat kaavamääräyksistä koostuvina tietosisältöinä, jotka voidaan kohdistaa paikkatietona tarpeellisella tarkkuudella kaavan alueella. Yhteisiä esitystapamäärittelyjä kaavatiedolle tarvitaan edelleen, mutta kaavan normatiivinen sisältö ei muodostu tietystä visualisoinnista, vaan kaavatiedon loogisen tietomallin mukaisesta rakenteisesta tietosisällöstä.
Kaavatietomallia sovelletaan ensisijaisesti kuntien alueiden käytön ja rakentamisen suunnittelun ja valvonnan tietojärjestelmissä ja Rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä. Kaavatietomallin mahdollisina sovelluskohteina ovat kuitenkin lisäksi kaikki muutkin tietojärjestelmät, joissa luodaan, käsitellään, analysoidaan ja siirretään kaavatietoa yhteentoimivasti. Kaavatietomalli on suunniteltu siten, että sen sisältämiin rakenteisiin osiin voidaan yksilöivien tunnusten avulla helposti viitata sen ulkopuolisista tietomalleista ja -järjestelmistä. Näin kaavan ydinsisältöä voidaan tarpeen mukaan rikastaa tietojärjestelmäkohteisilla laajennoksilla monimutkaistamatta tietomallin perusrakennetta.
Kaavatietomallia on kehitetty seuraavissa ympäristöministeriön vetämissä hankkeissa:
- Paikkatietoalusta - Maankäyttöpäätökset -osahanke (2017-2019), erityisesti sen Kuntapilotti-projekti
- Tulevaisuuden määnkäyttöpäätökset-hanke (2019)
- Asema- ja yleiskaavan tietomallit -projekti (syksy 2020)